Perjantaina 23.8. leppoisa Lokaali-ilta lentokentän laitamilla!

Perjantai-illan 23.8. tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy ja tarjolla on muun muassa tarinoita, ekoaseammuntaa, biohiiletystä, latohistoriaa ja kylähullun pähkäilyjä. Tilaisuus alkaa lentokentän laitamilla Pub Tallissa iltakuudelta.

Tarinateltoissa pääsee kuulemaan monenlaista juttua – ja saa mieluusti jutustella itsekin! Jututtajina ovat muun muassa Juha Pohjonen, joka kertoo eteläpohjalaisen kylätoiminnan perinteistä ja maakunnallisen kyläyhdistyksen synnystä. Seppo Takamaan tarinat liittyvät puolestaan Lentosotakoulun historiaan. Takamaa on muun muassa kirjoittanut kirjan Sotalentäjät. Erkki Kalliomäki Kauhajoelta tulee tarinoimaan kammikylästään ja soinilainen Kanadan-kävijä Tauno Alkula kertoo tarinoita elämäntaipaleeltaan. Tauno on myös innokas kylätoimija ja puuhamies muun muassa Tillikanrannan kunnostuksessa.

Suomen Kylät ry:n Koti kylään – maahanmuuttajat osalliseksi paikallistyhteisöä -hanke on niinikään mukana, lupaa hankevetäjä Tuomas Männistö.

  • Vincent Klutse on mies, jonka tarinoita ei voi kuunnella hymyilemättä. Atrialla kenttäpäällikkönä toimiva Vincent on asunut Suomessa jo 28 vuotta ja nähnyt alueemme hyvät ja huonot puolet. Innostavasta ja humoristisestakin kerronnastaan tunnettu ”Vinski” on onnistunut kääntämään negatiiviset kokemukset voimavarakseen ja se välittyy hänen kerronnastaan -päivääkään hän ei vaihtaisi pois-. Vinski on ihailtava esimerkki suomalaisesta sisusta ja pohjalaisesta päättäväisyydestä. Vincentin tarinoiden aiheita ovat pohjalaiset, rasismi, elämä, työ, kanat… Kyllä kanat!
  • Hind Saláh Táha on Kauhavan vastaanottokeskuksessa asuva turvapaikanhakijanainen, joka on työskennellyt Irakissa laboratorioanalyytikkona. Hind -joka pitää esityksensä selkeällä englannin kielellä- kertoo, millaista on olla turvapaikanhakijana Suomessa ja miten loputtomalta tuntuva odotus vaikuttaa perheen elämään, arkeen ja jaksamiseen. Hind ei ehkä vastaa käsitystäsi irakilaisesta turvapaikanhakijasta, vaan yllättää varmasti. Hind tarjoaa esityksellään hyvän tilaisuuden lisätä ymmärrystämme tapahtuma-alueella jo vuosia asuneiden turvapaikanhakijoiden arjesta ja elämästä. Hind vastaa mielellään myös kysymyksiin.

Pub Tallissa julkistetaan seitsemältä kirja Suomalainen lato. Tietokirjailija Juha Kuisman uusin teos esittelee nimensä mukaisesti suomalaisia latoja ja niiden historiaa. Kuisma kertoo kustantajan haastattelussa tutkimuksestaan niin suomalaisen kulttuuriperinnön kuin suomalaista perinnemaisemaa helminä koristavien latojen parissa.

Lentokentän laitamilla pidettävään iltatilaisuuteen kirjan julkistus sopii erinomaisesti, sillä sodan aikana Kauhavan sotilaslentokenttää naamioitiin näyttämään ilmasta katsoen peltoaukealta vetämällä kentälle latoja. Uudempaa latojen esitystapaa edustaa kuvataiteilija Elina Försti, jonka pari maalausta ehkä näemme perjantai-iltana.

Iltakahdeksalta käynnistyy laivueen luokassa Alpiini Piiparisen esitys Kylähullun pähkäilyt. Alpiini Piiparinen (Matti Hämäläinen) on rakentanut itselleen jättimäisen linnunpöntön, jonne on vetäytynyt pähkäilemään. ”Korpiloppari” käsittelee tärkeitä teemoja kylien ja eri yhteisöjen elämästä, muttei turhantärkeästi. Piiparisen esitys ei ole perinteinen monologi. Häntä katsoessaan ei voi olla pähkäilemättä elinvoimaisuuteen liittyviä kysymyksiä; yhteisöllisyyttä, asenteita, rahaa ja rakkautta.

Lentokentän laitamilla pääsee tutustumaan myös hiiliviisauteen, kun Maaseudun sivistysliitto virittää alueelle biohiilettimen.

Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan sekä helpottaa kasvien ja pieneliöstön kasvua, sanoo Timo Reko Maaseudun sivistyliiton Hiiliviisaat kylät -hankkeesta.

– Biohiilessä hiili on sitoutuneena hyvin pysyvään muotoon, jolloin se ei vapaudu takaisin ilmakehään satoihin tai tuhansiin vuosiin

Lentokentän laitamilla voi myös harjoittaa MPK:n johdolla ekoaseammuntaa sekä suorittaa häjypassin ja osallistua arvontaan.

Pub Talli palvelee, tarjolla on juomia kunnon riihipubin tapaan ja suolaistakin suuhunpantavaa. Annin Marjatarhan vohvelivaunusta voi valita makoisampia vaihtoehtoja.

Maanpuolustusnaisten soppatykistä saa rokkaa.

Illan musiikista vastaa Jari Rannanjärvi – mies ja kitara – ja lisäksi hän on luvannut vetää illan mittaan myös karaokea kaikille laulunhaluisille.

Musiikkiesityksenä kuullaan myös Kosola-räppi, jolla Aira ja Jyrki Lahti kaappasivat Kauhavan kylien välisen kilpailun voiton Kosolaan Puukkofestivaaleilla 2013!

Paikalla on myös SPR Kauhavan osasto.

Suomalainen lato -kirja julkistetaan Lokaalissa

Juha Kuisma

Tietokirjailija Juha Kuisman uusin teos, nimensä mukaisesti suomalaisia latoja ja niiden historiaa esittelevä Suomalainen lato julkistetaan Lokaalissa perjantai-iltana 23.8. Kuisma esittelee painotuoretta teostaan ja kertoo kustantajan haastattelussa tutkimuksestaan niin suomalaisen kulttuuriperinnön kuin suomalaista perinnemaisemaa helminä koristavien latojen parissa.

Onko mikään muu rakennus yhtä erottamaton osa suomalaista maisemaa kuin pellolle tai pellon reunaan pystytetty lato? Edellisten sukupolvien elinkeinolle välttämätön hyötyrakennus on heinäntekoperinteen muututtua käynyt tarpeettomaksi. Ladot ovat kuitenkin mittaamattoman arvokas osa Suomen historiaa, rakennustaitoa, elinkeinotoimintaa ja kiinteä osa vapaa-ajan viettoa.

Lentokentän laitamilla pidettävään iltatilaisuuteen kirjan julkistus sopii erinomaisesti, sillä sodan aikana Kauhavan sotilaslentokenttää naamioitiin näyttämään ilmasta katsoen peltoaukealta vetämällä kentälle latoja.

Suomalainen lato (Aviador, 2019) on latojen rakennustaidon ja perinteen yksiin kansiin kokoava tietoteos, joka on tulos kirjoittajansa Juha Kuisman vuosien työstä arkistoissa ja maaseutumatkoilla. Teoksen mustavalkokuvitus on kirjailijan pojan, arkkitehti Arttu Kuisman kamerasta.

Juha Kuisma (s. 1955) on tietokirjailija, joka aloitti kirjallisen uransa 1980-luvulla. Alun perin taloustieteilijäksi opiskellut Kuisma on julkaissut noin 20 kirjaa, muun muassa teoksen Tuli leivän antaa (1997) ja Matkalla ympäristöyhteiskuntaan (1999).

Biohiiltä ja hiiliviisaita kyliä

Maaseudun Sivistysliiton Hiiliviisaat kylät -hanke tuo Lokaalin perjantai-illan ohjelmaan biohiilettimen. Saamme hiilettimen käyttöopastusta rennossa tunnelmassa ja päätteeksi voi laitteessa paistaa vaikka makkaraa, lupaa Timo Reko.

MIKÄ BIOHIILI?

Erilaisista kasvimassoista, puusta, heinästä, oljesta ja järviruo’osta voidaan valmistaa hiiltä. Tällaista eloperäisestä aineksesta valmistettua hiiltä kutsutaan biohiileksi.

BIOHIILTÄ PUUTARHAAN JA HYÖTYKASVIEN VILJELYYN

Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan sekä helpottaa kasvien ja pieneliöstön kasvua. Lannoitteiden ja kastelun tarve pienenee ja ravinteiden valuminen vesistöihin ja pohjavesiin vähenee. Biohiilen ominaisuudet hiilen sitojana ja ravinteiden- ja vedenpidättäjänä ovat vertaansa vailla.

KUN HALUAT VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEEN

Biohiilessä hiili on sitoutuneena hyvin pysyvään muotoon, jolloin se ei vapaudu takaisin ilmakehään satoihin tai tuhansiin vuosiin.

Lisätietoja:

Timo Reko / Maaseudun Sivistysliitto – Hiiliviisaat kylät, 050-3226798, timo.reko(a)msl.fi

Alpiini Piiparinen esiintyy perjantai-iltana

Lokaalin perjantai-iltaan 23.8. saadaan virkistävä tuulahdus Äänekoskelta, kun Alpiini Piiparinen tulee esittämään Kylähullun pähkäilyt. Ehkä illassa nähdään muitakin kylähulluja, ken tietää.

Kylähullun pähkäilyt on motivoiva mono-dialogi.

Alpiini Piiparinen on rakentanut itselleen jättimäisen linnunpöntön, jonne on vetäytynyt pähkäilemään. Metsän keskellä tälle KYLÄHULLULLE kirkastuu olennaisuuksia, joita yleisöllä on erityislaatuinen mahdollisuus päästä kuulemaan. Läpi villien visioiden kylähullu johdattaa kuulijansa konkreettiseen viisauteen.

”KORPILOPPARI” haastaa kuulijansa etsimään itsestään rohkeutta ja uusia ideoita. Luovasti ja pelkäämättä epäonnistumisia. Piiparinen käsittelee tärkeitä teemoja kylien ja eri yhteisöjen elämästä- muttei turhantärkeästi. Piiparisen esitys ei ole perinteinen monologi. Hän toivoo DIALOGISUUTTA. Häntä katsoessaan ei voi olla pähkäilemättä elinvoimaisuuteen liittyviä kysymyksiä; yhteisöllisyyttä, asenteita, rahaa ja rakkautta.

Esityksellisen luennon nähtyään on virkistynyt olo. Kuin olisi tullut yleisen saunan lauteilta. Leppoisista löylyistä. On tullut pähkäiltyä omassa pöntössä ja ehkä jotain myös yhdessä. Tämä tarina on sanalla sanoen ELÄMÄNMAKUINEN. VAROITUS! Saattaa sisältää omien aivojen käyttöä. Sisältö on sopiva lapsille mutta teemat on tarkoitettu aikuisille

Alpiini Piiparisen esitys pistää yleisönkin pähkäilemaan.

Lokaali-lehti ilmestyi

Lokaalin järjestelyt ovat edenneet siihen mittaan, että kylätoiminnan neuvottelupäiville saadaan jakoon Lokaali-lehti. Lehden voi jo selata tässä LINKISSÄ

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n hallitus on kokoustanut Lokaalin valmistelujen merkeissä ahkerasti kevään aikana.

Lokaali laskeutuu Kauhavalle

Suomen paikalliskehittäjiä yhdistävä valtakunnallinen Lokaali-tapahtuma järjestettiin vuonna 2018 Savonlinnassa. Tapahtuma on järjestetty 33. kertaa,  Lokaali-nimellä 11 kertaa. Vuoden 2019 tapahtumapaikaksi Savonlinnassa julkistettiin Kauhava: Lokaali tulee lakeudelle 23.-25.8.2019. Tätä ennen tapahtuma on pidetty Etelä-Pohjanmaalla viimeksi valtakunnallisten kylätoimintapäivien nimellä vuonna 2004.

heikki

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso kutsui paikalliskehittäjät Lokaaliin lakeudelle.